Post by Jonna on Sept 1, 2010 6:59:13 GMT 2
Hei kaikki!
Toukokuussa jäsenistöltä kyseltiin kiinnostusta osallistua dosentti Hannes Lohen koirien geenitutkimukseen. Iloksemme kiinnostuneita löytyi runsain mitoin. Tulevana sunnuntaina 5.9. kisojen yhteydessä on tarkoitus järjestää ensimmäinen näytteenottotilaisuus. Näytteitä otetaan ennen kisaa ja starttien välisenä aikana. Näytteeksi riittää 3ml verta (ilman hukkaputkea) eli hyvin pieni määrä greyn kokonaisverivolyymista. Varsinaisia kriteereitä tutkimukseen osallistuville koirille ei ole. Tutkimusryhmä kuitenkin on erityisesti kiinnostunut kivesvikaisista, hammaspuutoksisista ja pannusta sairastavista koirista, kts. saateteksti alla. Myös terveitä verrokkikoiria tarvitaan mukaan! Tutkittavien koirien henkilöllisyys tarkistetaan tunnistusmerkinnän avulla ja mahdollinen SKL:n rekisteritodistus tai koiran kilpailukirja on oltava mukana. Koiran ei kuitenkaan tarvitse olla rekisteröity Kennelliittoon osallistuakseen tutkimukseen. Ohessa on linkki lomakkeisiin, jotka voi mahdollisuuksien mukaan esitäyttää ja tulostaa kotona. Otan myös tyhjiä lomakkeita mukaan, jos jollakulla ei ole tulostusmahdollisuutta.
Tarkoitus on järjestää toinen näytteenottotilaisuus myöhemmin syksyllä niille, jotka eivät nyt pääse mukaan tai eivät halua näytteenottoa kisakaudella. Paikkana toimii Espoon Eläinsairaala ja ajankohta sijoittunee viikonloppuun. Lähellä pk-seutua sijaitseviin kenneleihin/perheisiin, joissa on useampia näytteenantajia, voin myös jalkautua kotikäynnille erikseen sovittaessa (pullakahvipalkalla ). Myös näihin tilaisuuksiin voi jo ennakkoilmoittautua.
Ilmoittautumiset allekirjoittaneelle osoitteeseen kati.roine@gmail.com. Laitan sähköpostitse arvioitua näytteenottoaikataulua, kunhan tarkka osallistujamäärä selviää ja lähtölistat julkaistaan.
Tämä on helppo tapa auttaa ja olla mukana tieteenteossa, kaikki mukaan!
Lohen tutkimusryhmän puolesta yhteistyöterveisin,
Kati
Lisätietoa ja lomakkeet:
-Koirangeenit www.koirangeenit.fi/index.php?op ... &Itemid=75
-Lomakkeet www.koirangeenit.fi/index.php?op ... &Itemid=82
Koirien geenitutkimus - greyhound
Koirien geenitutkimusta tehdään Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimivassa tutkimusryhmässä. Meneillään on projekteja monista eri sairauksista ja ominaisuuksista useilla eri roduilla. Toivoisimme myös greyhoundien osallistuvan laajalti tutkimukseen etenkin seuraavien projektien merkeissä: kivesvika, hammaspuutokset ja pannus.
Koirilla kivesviasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä piilokiveksisyyttä, jolloin toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin. Jonkinasteisena kiveksen laskeutumishäiriönä voidaan pitää myös myöhään laskeutunutta kivestä sekä ns. hissikivestä, jolloin kives liikkuu pitkän ajan edes takaisin nivuskanavan ja kivespussin välillä ja asettuu paikoilleen vasta huomattavan myöhäisessä vaiheessa. Koirilla kivekset laskeutuvat kivespusseihin syntymän jälkeen ja normaalisti kivesten tulisi olla lopullisilla paikoillaan hyvissä ajoin ennen pennun luovutusikää. Piilokiveksisyyttä esiintyy useissa roduissa hyvin yleisesti. Mikäli kivekset puuttuvat kokonaan, ts. niitä ei löydy kastroitaessa edes vatsaontelosta, on kyseessä yleensä varhainen sikiöaikainen häiriö elimen erilaistumisessa. Laskeutumaton kives altistuu kivessyövälle ja saattaa joissakin tilanteissa aiheuttaa jopa fyysistä kipua ja myös siittiöiden erilaistuminen usein häiriintyy. Suomen Kennelliito ei salli piilokiveksisen koiran käyttöä jalostukseen. Perimällä epäillään olevan suuri osuus piilokiveksisyydessä, joskin periytymismekanismiin saati sitä aiheuttaviin tekijöihin ei edelleenkään ole saatu varmuutta. Niinpä olemmekin käynnistäneet tutkimuksen piilokiveksisyyden perinnöllisten tekijöiden selvittämiseksi. Tutkimus on osa EU:n rahoittamaa LUPA-hanketta ja ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat olleet belgianpaimenkoirat (groenendael ja tervueren) sekä bordercolliet. Nyt laajennamme rotuvalikoimaa ja toivoisimme näytteitä myös greyhoundeista. Tarvitsemme tutkimukseen verinäytteitä sekä kivesvikaisista että normaalikiveksisistä yksilöistä. Kaikkien näytteen antaneiden urosten osalta toivomme täytettävän myös lyhyen kiveskyselyn, joka löytyy tutkimusryhmän kotisivuilta www.koirangeenit.fi (→ Lomakkeet).
Hammaspuutoksia esiintyy myös hyvin monissa koiraroduissa. Yhden tai kahden hampaan puutokset ovat yleisimpiä ja usein tällöin ovat kyseessä pienimmät välihampaat (P1 ja P2), mutta joillakin roduilla on tavanomaista hyvinkin monen hampaan puuttuminen. Näytteen luovuttaneiden hammaspuutoskoirien osalta toivomme täytettävän kotisivuiltamme löytyvän hammaspuutoskyselyn.
Pannus (chronic superficial keratitis) on autoimmuunitaustainen silmäsairaus, joka hoitamattomana voi johtaa koiran sokeutumiseen, mutta on yleensä hoidettavissa oikealla lääkityksellä. Pannus on oletettavasti usean eri geenin ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta aiheutuva sairaus ja sen taustalta on juuri tunnistettu yksi geneettinen riskitekijä saksanpaimenkoirilla. Tämä MHC-alueella sijaitseva kolmen eri geenin yhdistelmä (haplotyyppi) lisää riskiä lähes 3-kertaiseksi ja homotsygoottina (haplotyyppi peritty molemmilta vanhemmilta) lähes 8-kertaiseksi. Vielä on selvittämättä onko tämä riskitekijä rotusidonnainen vai yleinen useammalla rodulla. Tutkimukseen tarvitaan eläinlääkärin diagnosoimia pannuskoiria sekä yli 6-vuotiaita silmiltään terveeksi tutkittuja kontrollikoiria. Toivomme myös kaikilta tähän tutkimukseen osallistuvilta koirilta täytetyn pannuskyselylomakkeen.
Tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa eri koirarotuihin, mutta myös ihmisillä esiintyvien samankaltaisten vaivojen tutkimukseen.
Lisätietoja:
Tutkimusassistentti Ranja Eklund: ranja.eklund@helsinki.fi
Tutkija Marjo Hytönen: marjo.hytonen@helsinki.fi (kivesvika ja hammaspuutokset)
Tutkija Päivi Jokinen: pzjokine@gmail.com (pannus)
Toukokuussa jäsenistöltä kyseltiin kiinnostusta osallistua dosentti Hannes Lohen koirien geenitutkimukseen. Iloksemme kiinnostuneita löytyi runsain mitoin. Tulevana sunnuntaina 5.9. kisojen yhteydessä on tarkoitus järjestää ensimmäinen näytteenottotilaisuus. Näytteitä otetaan ennen kisaa ja starttien välisenä aikana. Näytteeksi riittää 3ml verta (ilman hukkaputkea) eli hyvin pieni määrä greyn kokonaisverivolyymista. Varsinaisia kriteereitä tutkimukseen osallistuville koirille ei ole. Tutkimusryhmä kuitenkin on erityisesti kiinnostunut kivesvikaisista, hammaspuutoksisista ja pannusta sairastavista koirista, kts. saateteksti alla. Myös terveitä verrokkikoiria tarvitaan mukaan! Tutkittavien koirien henkilöllisyys tarkistetaan tunnistusmerkinnän avulla ja mahdollinen SKL:n rekisteritodistus tai koiran kilpailukirja on oltava mukana. Koiran ei kuitenkaan tarvitse olla rekisteröity Kennelliittoon osallistuakseen tutkimukseen. Ohessa on linkki lomakkeisiin, jotka voi mahdollisuuksien mukaan esitäyttää ja tulostaa kotona. Otan myös tyhjiä lomakkeita mukaan, jos jollakulla ei ole tulostusmahdollisuutta.
Tarkoitus on järjestää toinen näytteenottotilaisuus myöhemmin syksyllä niille, jotka eivät nyt pääse mukaan tai eivät halua näytteenottoa kisakaudella. Paikkana toimii Espoon Eläinsairaala ja ajankohta sijoittunee viikonloppuun. Lähellä pk-seutua sijaitseviin kenneleihin/perheisiin, joissa on useampia näytteenantajia, voin myös jalkautua kotikäynnille erikseen sovittaessa (pullakahvipalkalla ). Myös näihin tilaisuuksiin voi jo ennakkoilmoittautua.
Ilmoittautumiset allekirjoittaneelle osoitteeseen kati.roine@gmail.com. Laitan sähköpostitse arvioitua näytteenottoaikataulua, kunhan tarkka osallistujamäärä selviää ja lähtölistat julkaistaan.
Tämä on helppo tapa auttaa ja olla mukana tieteenteossa, kaikki mukaan!
Lohen tutkimusryhmän puolesta yhteistyöterveisin,
Kati
Lisätietoa ja lomakkeet:
-Koirangeenit www.koirangeenit.fi/index.php?op ... &Itemid=75
-Lomakkeet www.koirangeenit.fi/index.php?op ... &Itemid=82
Koirien geenitutkimus - greyhound
Koirien geenitutkimusta tehdään Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimivassa tutkimusryhmässä. Meneillään on projekteja monista eri sairauksista ja ominaisuuksista useilla eri roduilla. Toivoisimme myös greyhoundien osallistuvan laajalti tutkimukseen etenkin seuraavien projektien merkeissä: kivesvika, hammaspuutokset ja pannus.
Koirilla kivesviasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä piilokiveksisyyttä, jolloin toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta kivespusseihin. Jonkinasteisena kiveksen laskeutumishäiriönä voidaan pitää myös myöhään laskeutunutta kivestä sekä ns. hissikivestä, jolloin kives liikkuu pitkän ajan edes takaisin nivuskanavan ja kivespussin välillä ja asettuu paikoilleen vasta huomattavan myöhäisessä vaiheessa. Koirilla kivekset laskeutuvat kivespusseihin syntymän jälkeen ja normaalisti kivesten tulisi olla lopullisilla paikoillaan hyvissä ajoin ennen pennun luovutusikää. Piilokiveksisyyttä esiintyy useissa roduissa hyvin yleisesti. Mikäli kivekset puuttuvat kokonaan, ts. niitä ei löydy kastroitaessa edes vatsaontelosta, on kyseessä yleensä varhainen sikiöaikainen häiriö elimen erilaistumisessa. Laskeutumaton kives altistuu kivessyövälle ja saattaa joissakin tilanteissa aiheuttaa jopa fyysistä kipua ja myös siittiöiden erilaistuminen usein häiriintyy. Suomen Kennelliito ei salli piilokiveksisen koiran käyttöä jalostukseen. Perimällä epäillään olevan suuri osuus piilokiveksisyydessä, joskin periytymismekanismiin saati sitä aiheuttaviin tekijöihin ei edelleenkään ole saatu varmuutta. Niinpä olemmekin käynnistäneet tutkimuksen piilokiveksisyyden perinnöllisten tekijöiden selvittämiseksi. Tutkimus on osa EU:n rahoittamaa LUPA-hanketta ja ensimmäisessä vaiheessa mukana ovat olleet belgianpaimenkoirat (groenendael ja tervueren) sekä bordercolliet. Nyt laajennamme rotuvalikoimaa ja toivoisimme näytteitä myös greyhoundeista. Tarvitsemme tutkimukseen verinäytteitä sekä kivesvikaisista että normaalikiveksisistä yksilöistä. Kaikkien näytteen antaneiden urosten osalta toivomme täytettävän myös lyhyen kiveskyselyn, joka löytyy tutkimusryhmän kotisivuilta www.koirangeenit.fi (→ Lomakkeet).
Hammaspuutoksia esiintyy myös hyvin monissa koiraroduissa. Yhden tai kahden hampaan puutokset ovat yleisimpiä ja usein tällöin ovat kyseessä pienimmät välihampaat (P1 ja P2), mutta joillakin roduilla on tavanomaista hyvinkin monen hampaan puuttuminen. Näytteen luovuttaneiden hammaspuutoskoirien osalta toivomme täytettävän kotisivuiltamme löytyvän hammaspuutoskyselyn.
Pannus (chronic superficial keratitis) on autoimmuunitaustainen silmäsairaus, joka hoitamattomana voi johtaa koiran sokeutumiseen, mutta on yleensä hoidettavissa oikealla lääkityksellä. Pannus on oletettavasti usean eri geenin ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta aiheutuva sairaus ja sen taustalta on juuri tunnistettu yksi geneettinen riskitekijä saksanpaimenkoirilla. Tämä MHC-alueella sijaitseva kolmen eri geenin yhdistelmä (haplotyyppi) lisää riskiä lähes 3-kertaiseksi ja homotsygoottina (haplotyyppi peritty molemmilta vanhemmilta) lähes 8-kertaiseksi. Vielä on selvittämättä onko tämä riskitekijä rotusidonnainen vai yleinen useammalla rodulla. Tutkimukseen tarvitaan eläinlääkärin diagnosoimia pannuskoiria sekä yli 6-vuotiaita silmiltään terveeksi tutkittuja kontrollikoiria. Toivomme myös kaikilta tähän tutkimukseen osallistuvilta koirilta täytetyn pannuskyselylomakkeen.
Tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa eri koirarotuihin, mutta myös ihmisillä esiintyvien samankaltaisten vaivojen tutkimukseen.
Lisätietoja:
Tutkimusassistentti Ranja Eklund: ranja.eklund@helsinki.fi
Tutkija Marjo Hytönen: marjo.hytonen@helsinki.fi (kivesvika ja hammaspuutokset)
Tutkija Päivi Jokinen: pzjokine@gmail.com (pannus)
